Ympäristö
Suomen ja EU:n energiapolitiikan yksi keskeisimmistä tavoitteista on ilmastonmuutoksen hidastaminen hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Rakennustarvikkeiden valmistaminen ja rakentamisaikana käytetty energia, rakennusten lämmittäminen ja käytetty huoneisto- ja kiinteistösähkö kuluttaa noin 40%, kun taas merkittävänä päästöjen lähteenä pidetty liikenne kuluttaa noin 16% kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Pientalojen osuus rakennusten energiankulutuksesta on 27%.
Rakennusten ilmastovaikutukset aiheutuvat pääosin käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Tärkeintä onkin vähentää rakennuksen elinkaaren aikaista energiankulutusta, sillä suurin osa kulutuksesta tapahtuu käytön aikana. Rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian määrä on vähentynyt johdonmukaisesti 1960 lähtien, johtuen mm. valistuksesta, käyttötottumusten muutoksesta, energian hinnan noususta sekä laki- ja määräysmuutoksista. Samanaikaisesti kotitalouksien sähkönkäyttö on lisääntynyt, huolimatta siitä, että laitteiden ja valaistuksen energiatehokkuus on kehittynyt. Sähkönkulutusta ovat erityisesti lisänneet LVI-laitteiden ja kodinelektoniikan, kuten ATK-laitteiden, yleistyminen.
Rakennukseen tarvitaan lämmitysenergiaa, jotta voidaan ylläpitää haluttu sisätilojen lämpötila. Rakennukseen tuotua energiaa kuitenkin häviää monin tavoin. Merkittäviä ovat mm johtumishäviöt rakennuksen vaipan, kuten ulkoseinän, yläpohjan jne. läpi. Muita energiankulutusta lisääviä lämpöhäviöitä ovat ilmanvaihdon ja ilmavuotojen aiheuttamat häviöt sekä järjestelmähäviöt. Tavanomaisessa pientalossa noin 50% lämmitysenergioiden häviöistä kulkee vaipparakenteen (seinät, alapohja, yläpohja, ikkunat) läpi. Ulkoseinärakenteen osuus rakennuksen lämpöhäviöistä on noin 15%, samoin ikkunoiden ja ovien. Ilmanvaihdon lämpöhäviöt ovat noin 35%:n luokkaa.
Neopron monipuolisella muottiharkkojärjestelmällä on mahdollista toteuttaa rakennuksia, jotka kuluttavat huomattavasti vähemmän lämmitysenergiaa kuin nykyiset viranomaismääräykset edellyttävät. Muottiharkkojärjestelmällä on mahdollista toteuttaa myös passiivienergiaratkaisu, jolloin lämmitysenergian tarve on noin viidennes tavallisen talon lämmitysenergiantarpeeseen nähden. Rakennusten seinärakenteen U-arvo eli lämmönläpäisevyysarvo on 350mm paksulla harkolla 0,15/m2K ja 450mm paksulla harkolla 0,08/m2K.
Neopron järjestelmällä toteutetun ulkoseinärakenteen erittäin hyvä lämmöneristävyys perustuu sekä paksuun, korkealuokkaiseen lämmöneristeeseen että yhtenäisen 150mm paksun betoniytimen hyödyntämiseen. Työmaalla valettu tiivis, yhtenäinen betoniydin estää tehokkaasti hallitsemattomia ilmavuotoja sekä toimii termisenä massana hyödyntäen betonin lämpökapasiteettia. Hallitsemattomien ilmavuotojen lämmittämiseen kuluva energia voi olla jopa yli 10% rakennuksen lämmitysenergiantarpeesta. Tutkimuksissa on todettu, että termisen massan ansiosta kevytrakenteisen rakennuksen lämmittämiseen kuluu yli 15% enemmän energiaa lämmöneristävyyden ja tiiveyden ollessa samat verrattuna muottiharkkojärjestelmällä toteutettuun rakennukseen.
Nykyisten lämmöneristysmääräysten mukaisen, pinta-alaltaan 150m2 omakotitalon voidaan karkeasti arvioida kuluttavan lämmitysenergiaa noin 75kWh/m2/ vuosi. Muottiharkkojäjestelmällä toteutetun passiivienergiarakennuksen lämmitysenergian kulutuksen ollessa noin 20kWh/m2/vuosi. Vuositasolla tämä siis tarkoittaa 8250kWh säästöä lämmitysenergiassa. Lämmitysenergian hinta vaihtelee järjestelmittäin ja lämmönlähteittäin, mutta lämmitysenergian hintakehitys on ollut viimeiset vuoden noususuuntainen. Käytännössä tämä tarkoittaa useiden satojen eurojen vuotuista säästöä lämmityskustannuksissa. Laskelmien mukaan passiivienergiatalo säästää 50 vuoden aikana energianlaskussa 75.000-130.000€ normitaloratkaisuun verrattuna, jos energian hinta nousee 3% joka vuosi. Vuotuinen säästö normien vähimmäistason mukaan toteutettuun rakennukseen riippuu luonnollisesti rakennuksen koosta jne. mutta tavanomaisessa rakennuksessa säästöpotentiaali on noin 700-2.500€ vuodessa.
Kesäkuussa 2013 astuu voimaan laki energiatodistuksesta. Sen myötä kaikkien vuoden 1980 tai sen jälkeen rakennettujen omakoti, pari- tai rivitalojen myynti tai vuokraus tilanteessa tulee olla esittää energiatodistus. Muottiharkkojärjestelmällä toteutetulle, vähän energiaa kuluttavalle, rakennukselle myönnetään tavanomaista rakennusta parempi energiatodistus, joka parantaa myyntitilanteessa rakennuksen jälleenmyyntiarvoa. Periaatteena on, että vuoden 2008 normit täyttävä rakennus merkitään energiatodistuksessa luokkaan E, vuoden 2010 normit täyttävä rakennus luokkaan C ja muottiharkkojärjestelmällä toteutettu passiivienergiarakennus luokkaan A.
