Betonointi

Rakennesuunnittelija valitsee tapauskohtaisesti käytettävän betonilaadun. Yleisohjeena voidaan todeta, että käytettävän betonin lujuusluokan tulee olla vähintään luokkaa K30 (C30), suurimman suositeltavan raekoon ollessa 8mm. Betonin vesisementtisuhteen tulee olla pieni, sillä muotit eivät ime kosteutta. Betoniin lisätään työmaalla nesteytintä niin, että betonin notkeus on S4 (sVB 0-1). Ennen valutyön aloittamista tulee aina varmistaa, että toimitettu betoni on tilauksen mukaista laatua. Betonointia suunniteltaessa on huomioitava, että työmaatiet ovat riittävän leveitä ja kantavia, jotta betonin kuljetuskalusto voi niitä esteettä käyttää. Muottiharkkorakenteen betonointi suositellaan tehtäväksi pumppaamalla. Valu nostoastialla on mahdollista etenkin niissä tapauksissa, joissa valun korkeus on matala (noin viisi muottiharkkokerrosta) ja nostokalusto on valmiina työmaalla. Betoniauto, jossa on pyörintäsäiliö sekä puomillinen pumppauskalusto on suuren ulottuvuutensa vuoksi erittäin hyvä valinta muottiharkkojen betonivaluun. Betonipumppauksessa käytettävän letkun suositeltava maksimikoko on kaksi tuumaa, tarvittaessa letkussa tulee käyttää supistajaa ja/tai hidastusmutkaa.

Betonointi on nopeaa, sillä muottiharkkojärjestelmä voidaan valaa korkeintaan 400mm kerroksin kerralla jopa kolmen metrin valukorkeuteen. Muottiharkoissa on 150mm leveä betoniydin, joka on riittävän leveä, jotta rakenne on helppo valaa. Betoni valetaan tasaisena kerroksena kiertämällä rakennusta. Betonivalu aloitetaan isoimpien ikkuna-aukkojen alapuolelta.  Betoni valetaan muottiharkkojen ontelotilaan mahdollisimman matalalta pudottaen, jottei betonimassa erottuisi. Massan pudotuskorkeus ei saa olla yli 1,5m. Massaa ei saa valuttaa pitkin muottiharkkojen ontelotilan seinämää. Pumppauksessa käytettävän valuputken suurin siirtomatka on metri kerrallaan. Jokainen betonikerros pumpataan ja tiivistetään vähintään 10 minuutin ja korkeintaan 60 minuutin kuluessa. Pidempi odotusaika vähentää tiivistämisen aikana tapahtuvaa harkkojen siirtymisen vaaraa. Tiivistämisen tarkoituksena on saada muottiharkon ontelotila täyttymään kokonaisuudessaan betonilla sekä poistaa betonimassaan mahdollisesti jääneet ilmakuplat. On suositeltavaa, että valettu betoni tiivistetään korkeintaan 400mm kerroksina. Valun jälkeinen tiivistäminen suositellaan tehtäväksi ulkopuolisella täryttimellä. Jos ulkopuolista tärytintä ei ole käytettävissä, niin tiivistäminen voidaan tehdä erittäin varovasti myös sauvatäryttimellä. Useampikerroksissa valuissa tärytys ulotetaan 100-150mm syvyyteen edelliseen valukerrokseen saakka. Riittävä tärytysaika määritellään sen mukaan, kuinka betonin pinta on tasoittuu ja kun pintaan ei nouse enää ilmakuplia. Yleensä riittävä tiivistys saadaan aikaan siten, että 25mm paksun sauvatäryttimen annetaan painua nopeasti omalla painollaan pystysuorassa koko valukerroksen läpi, jonka jälkeen sauvatärytintä nostetaan noin nopeudella 5-15cm/sekunti. Raudoituksen täryttämistä tulee ehdottomasti välttää, sillä rakenteen oikeanlaisen toiminnan kannalta raudoituksen aseman tulee säilyä suunniteltuna. Nesteytetyn betonimassan ansiosta tärytysvälin tiheytenä voidaan pitää noin metri. Huomattavaa kuitenkin on, että rakennuksen nurkat ja aukotukset tulee tiivistää täryttämällä huolellisesti molemmin puolin rakennetta. Valu voidaan tiivistää myös laudanpätkällä sullomalla ja ulkopuolelta koputtelemalla. Sullomisen jälkeen muottiharkkojen pintaan asetetaan kooltaan 250x250mm korkeintaan 12mm paksu vanerilevyn pala. Palaa koputellaan vasaralla, kunnes ilma on poistunut ja betonin sisään jääneet kolot ovat täyttyneet. Betonointi ja tiivistäminen on suoritettava huolellisesti, ettei rakenteen sisään jää virheitä, kuten koloja tai reikiä, sillä jälkikäteen niiden havaitseminen on vaikeaa ja korjaaminen  vaivalloista. Työsaumalla betonin pinta tulee jättää ylimmän muottiharkkokerroksen puoliväliin. Rakennesuunnittelija määrittää erikseen mahdollisen työsaumaraudoituksen käytön. Mahdolliset betoniroiskeet on puhdistettava muottiharkkojen ponttipinnasta, jotta seuraava muottiharkkokerros asettuisi tiiviisti paikoilleen. Suositeltavaa on käyttää ponttien päällä metallisia, ohutlevystä taivutettuja U-listoja, joilla tehokkaasti estetään betoniroiskeet ponteissa.

Rakennuksen päätykolmiot tehdään normaalisti muottiharkoista. Muottiharkot leikataan oikeaan mittaan ja kaltevuuteen. Päätykolmion yläpintaan tehdään vanerista muotti, joka kiinnitetään sivutukiin. Muottiin jätetään noin 2-3 metrin välein valuaukko. Valun noustessa betoni tiivistetään ja valuaukot suljetaan.

Tavallisesti betonin lujuus arvioidaan täysin kehittyneeksi 28 vuorokauden kuluttua valusta. Betonin lujuuskehitys riippuu sementin tyypistä, jälkihoito-olosuhteista ja lämpötilasta. Muottiharkkorakenteen sisään valettaessa lujuuskehitys on yleensä erittäin hyvä. Muottiharkon materiaali on vettä imemätöntä ja lämpötilaolosuhteet ovat verraten tasaiset. Paksun lämmöneristeen ansiosta betonin sitoutumislämpötila pitää betonin lämpimänä myös kylmällä säällä. Betonipinta tulee suojata kesällä liian nopean kuivumisen välttämiseksi. Liian nopea kuivuminen aiheuttaa betonin pintaan muun muassa halkeilua ja lujuuden heikkenemistä. Betonirakenne tulee tarvittaessa jälkihoitaa kastelemalla.

Muottiharkkorakenteessa paksumpi lämmöneriste sijaitsee harkon ulkopuolella. Tästä johtuen betonin valupaine pyrkii taivuttamaan seinää sisäänpäin. Jotta seinästä tulee suora, pitää yli metrin korkeat muottiharkkorakenteet tukea pystytuin korkeintaan kolmen metrin välein ennen betonointia. Tuentojen toimivuutta sekä muottiharkkojen suoruutta tulee aktiivisesti seurata valun aikana. Aukkojen ja kulmien kohdalla tulee käyttää tihennettyä tuentaa. Tarvittaessa valutukia tulee lisätä. Valutuet kannattaa valita sellaisesta telinejärjestelmästä, jolloin valutuet ja telineet voidaan toteuttaa samanaikaisesti. Valutukia ei saa poistaa ennen kuin betonilla on riittävästi lujuutta. Betonirakennetta ei myöskään saa tarpeettomasti kuormittaa ennen betonin riittävää kovettumista.  Tavanomaisesti kuormittamattomien rakenteiden valutukien purkaminen voidaan tehdä 2-3 vuorokauden kuluttua valusta. Ikkunoiden valutuet voidaan purkaa noin kuuden vuorokauden kuluttua, kun rakenne kestää omanpainonsa. Rakenteet, joiden pitää kantaa muita kuormia, kuten lattialaatasta aiheutuvia kuormituksia, antaa rakennesuunnittelija tiedon rakenteen käyttöasteesta ja arvion tukien poistamisen ajankohdasta.